YLEISIMMÄT RODUT

Angora
Leukapussi: Vain naarailla on leukapussi
Korvat:Angoralla on korvien päissä tupsut, otsassa otsatukka ja poskessa poskiparta. Korvat ovat pystyssä.
Pää: Naarailla on pienempi pää kuin uroksilla. Uroksilla on leveä otsa ja kuono.

Angoran hoito
Turkki: Angorakaneja pitää harjata joka päivä, ja niitä pitää keriä noin neljä kertaa vuodessa. Angoran turkki keritään saksilla noin 1cm pitkäksi. Angorat ovat jalo, rauhallinen, hellä jne. Angorat eivät yleensä pure paljoa. Angorat ovat aika isoja. Sen hoidossa ei ole paljon eroa muiden kanien hoitoon verrattuna.
Keriminen: Eli kaneja pitää keriä neljä kertaa vuodessa. Kannattaa tehdä kanin selkään jakaus ja leikkaa sitten pieniä tupsuja kerrallaan, ja sitten vasta tasaa sen turkki. Jotkut jättävät mahan, tassut ja hännän kerimättä, ellei ne ole hyvin takkuiset.
Ruokinta: Angora tarvitsee paljon ruokaa turkkinsa kasvattamiseen. Angorakanit tarvitsevat paljon valkuaista ja herneistä saa valkuaista. Muut ruuat ovat samoja kuin muillakin kaneilla, eli vettä, kuivamuonaa ja heinää.
Liikunta: Angorakanien häkki pitää olla vähintään 110x60cm kokoisen häkin. Häkin pohjalla pitäisi olla heinää tai olkia, koska purut tarttuvat kanin turkkiin. Angorakanit sopeutuvat eniten ulos. Mutta jos sitä ei voi sijoittaa ulos, sille kannattaa etsiä mahdollisimman viileä paikka sisältä. Kanin pitää olla vapaana vähintään 1-2tuntia päivässä.

Kääpiöluppakorvakani
Kääpiöluppakorvakanit kuuluu kääpiörotuihin. Kääpiölupan ihannepaino aikuisena on 2,5 kg. Ne voivat elää jopa 7-10 vuotiaiksi. Luonteeltaan kääpiöluppikset ovat touhuvia tarmonpesiä. Kääpiölupilla on luppakorvat.

Hermeliini
Hermeliinit kuuluvat kääpiltotuihin niin kuin kääpiöluppakorvakanitkin. Hermeliinit ovat niitä ”oikeita” kääpiökaneja. Elinikä on 7-10 vuotta. Luonteeltaan hermeliinit ovat pieniä ja pippurisia. Hermeliinifuchs on pitkäkarvainen hermeliini, mutta aivan oma rotunsa. Hermeliinifuchsin turkin pituus on jopa 4-6 cm. Hermeliinin korvat ovat lyhyet ja pystyt.
Kuvan löydät tästä
Toinen kuva hermeliinistä, omistaja Heidi Ketonen

Englanninluppakorva
Englanninluppakorvalla on todella pitkät korvat. Ihanne pituus korvilla on jopa yli 62 cm. Ihannepaino on jopa yli 4 kg. Värimahdollisuuksia on monia. Tarvitsee todella ison häkin.
Kuvan löydät tästä

Leijonanharjaskani
Leijonanharjaskani on jännän näköinen kani. Sillä sojottaa pitkiä karvoja joka puolella. Erityisesti kaulassa. Elinikä 7-10 vuotta. Ihanne turkin pituus on 5-7 cm. Leijonanharjaskanin korvat ovat pystyt.
Kuvan löydät tästä, omistaja Vesa Koponen

Kääpiökanit
Hermeliini, Hermeliinifuchs, Kääpiöluppa (Kuvan löydät tästä, edesmennyt Hermanni), kääpiöluppafuchs, Leijonanharjas.

Pienet kanirodut
Oranssi, Pienichinchilla, Perle-Egern, Pienihopea, Pienisaksanscheck, Pienihavanna, Sachcsengold, Tan, Venäläinen, Soopeli, Hollantilainen.

Keskisuuret kanirodut
Alaska, Bourgogne, Belgianjänis, Pienisaksanluppa, Thyringner, Ruotsinturkis, Valkoinen maatiainen

Poikkeavan karvanlaadun rodut
Rex, Angora

Suuret kanirodut
Beveren, Englanninluppa, Suurihopea, Sininenwiener, Kalifornialainen, New Zealand Red, New Zealand White,

Jättikanirodut
Belgiänjätti, Saksanjättisecheck, Ranskanluppa



METSÄJÄNIS JA RUSAKKO

Metsäjänis (Lepus timidus)

Tuntomerkit
Metsäjänis on talvella lumivalkoinen, lukuun ottamatta sen mustia korvienpäitä, ja kesällä se on ruskeanharmaa. Sen häntä on koko vuoden valkoinen. Sen takajalat ovat muotoutuneet vuosien kuluessa ”lumikengiksi”, joilla se voi juosta pehmeässäkin lumessa uppoamatta. Sen takajalat ovat pidemmät kuin etutassut. Metsäjänis painaa keskimäärin 2,5-4 kg.

Esiintyminen
Metsäjänistä tavataan koko maassa.. Vähiten metsäjänistä tavataan Pohjois-Suomessa. Jänis on liikkeellä pääasiassa yöllä. Se lepää päivisin, kuitenkin tarkkaillen koko ajan ympäristöä. Talvisin se joskus kaivautuu lumeen päivän ajaksi.

Ravinto
Metsäjänis on kasvis-syöjä. Se syö puiden ja pensaiden oksia ja kuorta. Se pitää erityisesti haavasta, raidasta, koivusta ja pihlajasta. Kesällä metsäjänis syö myös ruohoa ja mustikan sekä puolukan varpuja.

Lisääntyminen
Metsäjäniksen paritteluaika alkaa helmikuussa. Metsäjänis ei rakenna pesää, vaan se synnyttää 5-15 poikasta kasvien lomaan. 2-3 viikon ikäisinä poikaset osaavat jo huolehtia itse itsestään.

Rusakko (Lepus timidus)

Tuntomerkit
Rusakko on metsäjänistä hieman isokokoisempi ja isokorvaisempi laji. Rusakolla on koko vuoden sama turkki, eli sillä ei ole erikoista talviturkkia. Toisin kuin metsäjänis, rusakko ei voi levittää varpaitansa ”lumikengiksi”, joten se ei mielellään liiku pehmeällä lumella.

Esiintyminen
Rusakko elää Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ravinto
Rusakko on kasvis-syöjä. Talvella sen lempiruokaa on puiden kuoret ja se voi aiheuttaa suurta vahinkoa puutarhoissa. Eniten sitä havaitaan aamulla varhain ja illalla myöhään.

Lisääntyminen
Paritteluaika alkaa aikaisin keväällä. Rusakkokaan ei rakenna pesää, vaan naaras synnyttää noin 2-4 poikasta kasvien suojassa. Emo käy poikasten luona vain imettämässä.